Paluu treenikentille

Joillekin lomaltapaluu tuntuu loputtomalta kärsimykseltä ja tuntuu kuin lomalla olisi voinut olla vielä vähintään sen seuraavan viikon. Jotkut taas tylsistyvät nopeasti lomalla ja päivät tuntuvat ikävystyttävän turhilta ja pitkäveteisiltä kun ei ole mitään thdellistä tekemistä. Ajatus töihin palaamisesta täyttää energialla ja sitä aivan puhkuu intoa käydä käsiksi tekemättömiin töihin.

Voinette arvata, että Nala tuntuu kuuluvan tähän jälkimmäiseen ryhmään.

                                               

Nala on ollut täydellisen mitääntekemätön ja –kokematon melkein koko kuukauden. Ensimmäinen viikko meni vielä hyvin, mutta jo toisella viikolla alkoi energia pakkautumaan pieneen noutajaan. Kolmannella viikolla alkoi ilmestyä tihutöitä, joista viimeisin oli emännän silmälasien askarteleminen futuristisempaan muotokieleen.

Juoksut sillä ei olekaan alkaneet, joten siltä osaa meni meiltä arvaus pieleen. Hajut sitä kuitenkin vetävät aika paljon puoleensa nyt ja se on edelleen välillä vähän ”pihalla”

Virallisesti Nala palasi oikeastaan lomalta kun uuden toko-ryhmän harjoitukset alkoivat uudessa paikassa. Nalan kanssa on koko kesä treenattu ulkokentillä ja pääsääntöisesti hyvin pienessä ryhmässä tai yksityisopetuksessa. Nyt siirryttiin lomalta sisähalliin, uuteen paikkaan, uusien koirakoiden seuraan. Vetäjä sentään oli tuttu ja turvallinen.

Kuten arvata saattaa, koira oli lähestulkoon pitelemätön alkuun. Nopeasti kuitenkin muistui liikkeet mieleen ja saatiin treenit läpi. Olosuhteiden muutokset eivät tuntuneet kuormittavan Nalaa nyt mitenkään ja mieli oli molemmilla positiivisen virkeä, niin emännällä kuin koirallakin.

Kotona itsekseen tehtiin pari päivää myöhemmin yksinkertainen nome-treeni muistin virkistykseksi ja tokotreeni painottaen liikkeestä pysäytystä.

Nome meni muuten varsin mallikkaasti, mutta innostuksissaan karkasi noutoon pari kertaa. Onneksi Nala tajuaa virheensä ja palaa heti takaisin käskyn kuullessaan, niin ei saanut hakua palkaksi karkaamisestaan.

Tokon tein sinänsä poikkeavasti, että käytin koko harjoituksen pelkkää lelupalkkaa. En siis ollenkaan nameja. Tekemisen into ja meininki oli korkealla ja liikkeestä pysäytys sujui paljon odotuksiani paremmin. Paikallaolo oli aavistuksen epävarman oloista johtuen korkeasta vireestä.

Kaiken kaikkiaan erittäin positiivinen treeni-ilta siis.

Lisää lomailun positiivisia vaikutuksia nähtiin tänään riistan käsittelyn suhteen. Harjoituksia tehtiin tuoreen sorsan sekä jäisten varisten ja lokkien kanssa. Sorsa oli uusi tuttavuus ja se selvästi kiihdytti Nalan mieltä. Vähän aikaa piti tanssahdella ympäriinsä, mutta alkuhuuman laannuttua sorsa nostettiin oikein nätisti ylös ja kiikutettiin turvaan isännälle. Pienen huilihetken jälkeen kaivettiin pakkasesta vielä varis ja lokki, jotka olivat jo vanhoja tuttavuuksia eivätkä aiheuttaneet koirassa enää niin suuria tunnekuohuja vaan ne saatiin ylös ilman ylimääräisiä manööverejä.

Varsinaisten treenien lisäksi tällä viikolla on käyty myös ampumaradalla istuskelemassa sekä hippokisoissa katselemassa ihmisvilinää, joissa molemmissa nuori neiti osasi käyttäytyä aivan mainiosti ja siitä sai syystä olla ylpeä.

Nala vaikuttaa nyt erittäin tasapainoiselta ja tyytyväiseltä. Ja aivan selvästi se on erittäin onnellinen lomansa loppumisesta!

Nala hippokisoissa

Lomalla viimeinkin, voi ottaa iisimmin!



Nalan viimeinen vesinouto ennen hyvin ansaittua treenitaukoa



Loppukesän aurinko paistaa hattaraisten kumpupilvien lomasta lämmittäen unesta raukeita lihaksia. Tuuli

puhaltelee puiden oksissa ja korviin kantautuu etäältä linnunlaulua. Ilmassa tuoksuu vastaleikattu nurmi ja jostain etäältä taitaa nenään kulkeutua vieno grillimakkaran tuoksukin. Jossain aikoo joku grillata. Korvan viereen eksyvä itsepintainen kärpänen vähän häiritsee kesäisiä päiväunia terassilla, mutta mitäpä pienistä. Emäntä kumartuu rapsuttamaan korvan takaa ja uni kaikkoaa sen verran, että jaksaa vähän vastineeksi häntää heilauttaa sille.

Viime viikot on ollut Nalalla melko aktiivista aikaa. Tokon tiimoilta on opeteltu uusia asioita ja viikko-ohjelmaan on tullut lisänä uudet kimppatreenit uudessa paikassa ja uusien treenikavereiden kera. Nomen/metsästyksen puolella on riistaharjoittelua otettu lisää, vaikeutettu tehtäviä, opeteltu uutta sekä lisätty treenimääriä. Lisäksi on käyty uusissa paikoissa ja tavattu paljon ihmisiä ja koiria. Kaiken kaikkiaan melko paljon kaikenlaista uutta sulateltavaa on pienelle noutajan alulle tullut viime viikkojen aikana.

Viimeaikoina on myös alkanut näkyä merkkejä siitä, että murrosikä tai juoksut saataisi olla lähenemässä. Ruokaa katsellaan hieman hölmistyneen näköisenä tai unohdetaan syöminen kesken ruokailun, mikä labradorin kyseessä ollessa on kyllä melko epätavallista. Sisätiloissakin pitää välillä katsella seinille ja puhista itsekseen. Toisaalta välillä käydään vaan nojailemassa emännän käteen. Lenkillä kuulostaa siltä kuin joku olisi vaihtanut meidän kauniin ja rauhallisen noutajanpennun lemmikkipossuun! Työskentelyintokin on laskenut Nalalla selvästi eikä se ole oikein oma itsensä. Toisin sanoen pää on nyt Nalalla täynnä kaikenlaista.

7-kuisella herkällä pennulla kokonaiskuormitus nousee yllättävän nopeasti yli sietokyvyn rajan ja pennun tulee kuitenkin saada ensisijaisesti olla pentu.

Jäämme nyt siis odottamaan josko ne juoksut sieltä kohta tulisi ja sulattelemaan viimeviikkojen informaatiotulvaa ja päästämme Nalan kesälomalle. Muutaman viikon on nyt luvassa leikkiä, rapsutuksia ja lenkkeilyä maaseudun rauhassa!